Opetushallituksen rahoittaman kansalaisopiston laatu- ja kehittämishankkeen tavoitteena oli yhtenäisen arviointikulttuurin rakentaminen ja arviointiosaamisen kehittäminen Joensuun seudun kansalaisopistossa. Kehittämistyöhön osallistuivat kansalaisopiston päätoimiset ja tuntiopettajat, opiskelijat ja kuntalaiset.
Arviointiosaamista ja ‑tietoutta kartoitettiin kyselyillä
Kansalaisopiston tuntiopettajille tehtiin alkukartoituskysely, jolla haluttiin selvittää opettajien toiveita ja tiedontarvetta oppimisen ja osaamisen arviointiin liittyen.
Taiteen perusopetuksen yli 12-vuotiaille opiskelijoille toteutettiin kysely oppimisen ja osaamisen arvioinnin kokemuksista. Kokemusten lisäksi kartoitettiin nuorten osallistujien toiveita ja kehittämisajatuksia arviointiin liittyen.
Kansalaisopiston asiakkaat saivat puolestaan vastata kuntalaiskyselyyn siitä, miten hyvin osaamisperusteiset kurssit tunnetaan sekä millaisia kurssitoiveita ja ideoita kuntalaisilla on oman osaamisen kehittämiseksi.
Luennot, työpajat ja opekahvit kehittämistyössä
Alkukartoituskyselyn vastausten pohjalta opettajille räätälöitiin työpajakokonaisuus ja etäluento kevätlukukaudella 2025. Työpajoja oli yhteensä neljä ja niissä käsiteltiin oppijan osaamisen arviointia eri näkökulmista. Luennon aiheena oli arviointiin liittyvä termistö ja arvioinnin eettiset periaatteet. Luennon piti Päivi Kilja, yliopettaja Oulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.
Osaamisperusteisia kursseja ja positiivista pedagogiikkaa käsittelevillä opekahveilla tarkasteltiin kokemuksia eri ainealueilta. Ohjelmassa oli vapaan keskustelun lisäksi aina yksi opettaja, joka kertoi kokemuksiaan osaamisperusteisen kurssin suunnittelusta ja käytänteistä.
Taiteen perusopetuksen opettajille järjestettiin kaksi työpajaa, joissa pajatyöskentelyn tuotoksina koottiin lausepankki sanallisen päättöarvioinnin tueksi, sekä laadittiin tavoitteiden asettelu ‑kartta ja itsearviointikaavakkeet eri ikäryhmille. Työpajat olivat käytännönläheisiä ja osallistivat opettajia aktiivisesti. Tämä vahvisti opettajien kokemusta siitä, että arvioinnin kehittäminen on merkityksellistä ja heidän omaan työhönsä kuuluvaa.
Lopuksi tuntiopettajat pääsivät KT Eliisa Leskisenojan luennolle positiivisesta pedagogiikasta kansalaisopistokontekstissa. Kouluttaja Leskisenoja on rehtori, tietokirjailija ja tutkija. Luennolta sai mukaansa paljon käytännön ohjeita ja esimerkkejä opetusarkeen.
Kansalaisopiston päätoiminen henkilökunta osallistui aktiivisesti hankkeen edistämiseen muun muassa alkukartoituskyselyn valmistelussa sekä arviointioppaiden sisällön kokoamisessa.
Hanke lisäsi arviointitietoisuutta
Opettajille suunnattu alkukartoituskysely uusittiin hankkeen loppupuolella ja kyselyiden vastauksia vertailtiin. Loppukartoituskyselyn tulosten perusteella syntyy yleiskuva, että vastaajat tiedostavat omat vahvuudet ja kehitystarpeet suhteessa oppijan osaamisen arviointiin. Tieto oppijan osaamisen arvioinnin moninaisuudesta on lisääntynyt sekä tietoa ja vinkkejä omaan opetusarkeen osataan hakea. Työpajat koettiin hyödyllisiksi ja käytännönläheisiksi.
Lopuksi kättä pidempää: Oppaat osaamisen arviointiin
Hankkeen aikana tuotettiin Joensuun seudun kansalaisopistolle omat arviointi- ja suunnitteluoppaat taiteen perusopetuksen ja osaamisperusteisten kurssien suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Oppaiden tarkoitus on tukea tuntiopettajia osaamisen arviointiin liittyvissä prosesseissa. Osaamisperusteisten kurssien opas sisältää toimintaohjeet ja prosessikaaviot asiakkaalle, opettajalle, suunnittelijalle sekä hallinnolle. Oppaassa on lisäksi teoriaosa, joka on suunnattu kaikille oppijan osaamisen arviointia tekevälle ja siitä kiinnostuneelle.
Osaava arvioija ‑hankkeen puitteissa Joensuun seudun kansalaisopistossa testattiin pilottikokeiluna Qridiä, joka on digitaalinen oppimisalusta ja arviointityökalu. Kokeilu oli osa Osaava arvioija ‑hanketta ja kansalaisopiston digitaalisuuden kehittämistä. Kokeilu osoitti, että tämän tyyppiselle työkalulle olisi käyttöä. Sopivan alustan kartoitusta jatketaan tulevaisuudessa.
Hankkeen tulokset
Hankkeen keskeiset tulokset jäävät elämään pysyvinä rakenteina, materiaaleina ja toimintatapoina. Hankkeessa laaditut arviointioppaat sekä työpajojen ja luentojen materiaalit jäävät opettajien, suunnittelijoiden ja hallinnon käyttöön tukemaan arviointityötä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Arviointiprosessit, ‑kulttuurit ja ‑käytänteet ovat selkeytyneet ja juurtuneet osaksi arjen toimintaa, ja niiden tueksi on laadittu selkeät ohjeet eri kohderyhmille, kuten asiakkaille, opettajille, suunnittelijoille ja hallinnolle. Näiden pysyvien ratkaisujen myötä hankkeen vaikutukset jatkuvat osana oppilaitoksen toimintakulttuuria ja arvioinnin kehittämistä pitkällä aikavälillä.
Miksi osaamisen arviointi on tärkeää?
Oppijan osaamisen arviointi on prosessi, joka alkaa ennen kurssia ja päättyy kurssin jälkeen. Arviointia voi kuvailla myös niin, että se on asetettujen tavoitteiden ja saavutettujen tulosten välistä vertailua. Opettajan näkökulmasta arviointi on ennakoivaa ja eteenpäin ohjaavaa sekä rinnalla kulkemista. Arviointiosaaminen kehittyy käytännön kautta, mutta lisäkoulutus ja aiheen päivittäminen on myös tärkeää.